Käpytikka vai valkoselkätikka?

Käpytikka (Dendrocopos major) ja valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) ovat kookkaita mustavalkoisia tikkoja, joilla molemmilla on punaista höyhenpuvussa. Nopeasti nähtynä ne voivat muistuttaa toisiaan, mutta hyvässä näkymässä lajien välillä on useita selviä eroja.

1. Selkä – tärkein ja helpoin ero

Käpytikan selkä on pääosin musta. Hartioilla näkyy kaksi suurta, selvärajaista valkoista hartialaikkua. Tämä on käpytikan erittäin tyypillinen tuntomerkki. (BirdLife Suomi)

Valkoselkätikalla selän ala- ja keskiosassa on laajalti valkoista. Valkoinen muodostaa selkään suuren vaalean alueen sen sijaan, että valkoinen rajoittuisi käpytikan tavoin kahteen hartialaikkuun.

Jos linnun selkä näkyy kunnolla, tämä on yleensä paras yksittäinen tuntomerkki.

2. Kylkien kuviointi

Käpytikan kyljet ja muu vaalea alapuoli ovat lähes kuvioimattomat. Alapuoli näyttää puhtaan vaalealta ennen kirkkaanpunaista alaperää.

Valkoselkätikan kyljissä on selvää tummaa pitkittäisviirutusta. Viiruisuus antaa alapuolelle huomattavasti kirjavamman vaikutelman.

Hyvässä sivukuvassa tämä on erinomainen ero, vaikka selkä ei näkyisikään.

3. Punainen väri alapuolella

Molemmilla lajeilla on punaista vartalon takaosassa, mutta eri tavalla.

Käpytikalla kirkkaanpunainen alue rajoittuu pääasiassa alaperään ja vatsan takaosaan. Muu vatsa on vaalea. (BirdLife Suomi)

Valkoselkätikalla punainen alue ulottuu selvemmin vatsalle, ja yhdistettynä tummiin kylkiviiruihin alapuoli näyttää käpytikkaa kirjavammalta.

Pelkkää punaisen alueen kokoa ei kuitenkaan kannata käyttää yksin määritykseen.

4. Pään punainen väri – huomioi sukupuoli

Aikuisella käpytikkakoiraalla on pieni punainen laikku niskassa, mutta päälaki on musta. Käpytikkanaaraalla punaista ei ole päässä lainkaan. Nuorella käpytikalla sen sijaan on punaista päälaella. (BirdLife Suomi)

Aikuisella valkoselkätikkakoiraalla koko päälaki on punainen. Naaras on mustapäälakinen.

Siksi aikuisen punapäälakisen koiraan kohdalla ero käpytikkaan on erittäin selvä.

Varoitus: punainen päälaki ei yksin tarkoita valkoselkätikkaa, sillä myös nuorella käpytikalla on punainen päälaki.

5. Koko ja rakenne

Valkoselkätikka on käpytikkaa suurempi ja voimakkaamman näköinen tikka. Sillä on suhteellisen pitkä ja voimakas nokka sekä pitkähkö kaula, ja yleisvaikutelma on hieman kookkaampi ja pitkänomaisempi.

Käpytikka on kompaktimpi. BirdLife ilmoittaa sen kooksi noin 24–25 cm eli suunnilleen musta- tai räkättirastaan koon. (BirdLife Suomi)

Kokoeroa voi kuitenkin olla vaikea arvioida yksittäisestä linnusta ilman vertailukohtaa.

6. Ääni

Lisävihje: elinympäristö

Käpytikka on hyvin monenlaisten puustoisten ympäristöjen lintu. Se on Suomen yleisin tikka, sitä tavataan lähes koko maassa ja se käy tavallisesti myös linturuokinnoilla. (BirdLife Suomi)

Valkoselkätikka on huomattavasti vaateliaampi metsälaji. Suomessa sitä kannattaa etsiä erityisesti Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Suomen lehtipuuvaltaisista metsistä, joissa on runsaasti lahopuuta. (BirdLife Finland)

Elinympäristö tukee määritystä, mutta sitä ei pidä käyttää varsinaisena tuntomerkkinä.

Pikamuistisääntö

Käpytikka: musta selkä + kaksi suurta valkoista hartialaikkua, puhtaat vaaleat kyljet ja punainen alaperä. Aikuisella koiraalla pieni punainen niskalaikku.

Valkoselkätikka: laajalti valkoinen selkä, tummat kylkiviirut ja vatsalle ulottuva punainen alue. Aikuisella koiraalla punainen päälaki.

Muista nuori käpytikka

Nuori käpytikka voi aiheuttaa sekaannusta, koska silläkin on punainen päälaki. Älä siis määritä valkoselkätikkaa pelkän punaisen päälaen perusteella.

Tarkista ennen kaikkea:

selkä → kylkien viirutus → punaisen alueen sijainti.

Käpytikan suuret valkoiset hartialaikut ja muuten musta selkä erottavat sen valkoselkätikan laajalti valkoisesta selästä.