Tinttimetsä-hanke järjesti syksyn 2024 ja alkukesän 2025 aikana 20 Tinttitaival-retkeä eri puolella Suomea
aina Helsingistä Ouluun. Tinttitaipaleiden pituus oli pari-kolme kilometriä. Yli 500 osallistujaa käveli yhteensä noin 1300 kilometriä eli Suomen päästä päähän. Metsätiaisten taantuminen on koko Suomen asia ja niistä huolehtiminen kuuluu kaikille suomalaisille.
Tinttimetsä on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama METSO-ohjelmahanke, jonka tavoitteena on
koulutusten, viestinnän ja opetusmateriaalien avulla lisätä tietoa taantuvien metsätiaisten elinolojen
parantamisesta. Hanketta vetää Suomen metsäkeskuksessa projektipäällikkö Jukka Ruutiainen
yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentin Aleksi Lehikoisen kanssa. Hankkeessa on
mukana myös Oulun yliopiston metsätiaistutkijoita. Hanke on suunnattu ennen kaikkea metsänomistajille ja
metsäalan ammattilaisille, mutta koulutuksiin on saanut osallistua kuka tahansa aiheesta kiinnostunut.
Pienilläkin teoilla voidaan auttaa
Tinttimetsä-hankkeen keskeinen periaate on, että kaikki viestintä perustuu tutkittuun tietoon ja se on positiivista ja kannustavaa.
Vain kannustamalla saadaan ihmiset innostumaan. Tärkein palaute koulutuksista on ollut se, että tutkimustieto on tuotu käytäntöön kaikkien saataville, ja metsänomistajat voivat tehdä omissa metsissään valintoja, jotka parantavat metsätiaisten elinoloja ja lisäävät muutakin luonnon monimuotoisuutta. Tilaisuuksissa ei etsitty syyllisiä tiaiskantojen laskuun vaan ratkaisuja kantojen nostamiseksi, sanoo Jukka Ruutiainen.
Tinttitaipaleilla tutustuttiin metsätiaisiin lajeina, niiden ekologiaan ja elinympäristöihin sekä ennen kaikkea
siihen, miten metsien hoidon eri vaiheissa metsätiaiset voidaan ottaa entistä paremmin huomioon. Keskeisiä
teemoja olivat tiaisten pesimäympäristöjen, kuten puronvarsimetsien ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden
säilyttäminen; talvireviireiksi soveltuvien varttuneiden metsien varovainen käsittely tai niiden suojelu;
kesäreviireillä tehtävien harvennushakkuiden monipuolisen puulajiston, puuston kerroksellisuuden ja metsän tiheysvaihtelun ylläpitäminen.
Metsätiaisten asuntopula-asiat kiinnostivat retkeläisiä erityisesti. Niihinkin löytyi konkreettisia ratkaisuja,
kuten maassa lahonneiden koivu- ja leppäpöllien nostaminen pystyyn nojaamaan toista puuta tai
pökkelöpönttöjen tekeminen pitkälle lahonneista puista. Myös tuoreesta puusta tehdyt tekopökkelöt tuovat
pidemmän ajan kuluessa helpotusta asuntopulaan.
Tiaisille sopivat tekopökkelöt tehdään koivusta tai lepästä, ne ovat 10-15 cm paksuja ja sijaitsevat suojaisessa paikassa mieluiten yli 30-vuotiaassa metsässä. Pari kolme metriä pitkän tekopökkelön puukaupallinen arvo on alle euron, kertoo Ruutiainen.
Lintutieteelliset yhdistykset aktiivisesti mukana
Ruutiainen kiersi kaikki 20 Tinttitaivalta. Hän on erityisen kiitollinen lintutieteellisten yhdistysten rooliin retkien järjestämisessä.
Ilman yhdistysten edustajien paikallistuntemusta retkikohteen löytäminen olisi ollut todella työlästä. Pitkän linjan lintuasiantuntijoiden apu oli erityisen tärkeä myös silloin, kun he vastailivat retkillä asiantuntevasti osallistujien joskus hyvinkin kiperiin kysymyksiin.
Osallistujat saivat myös kuulla yhdistyksen toiminnasta ja toivottavasti moni tästä innostuneena liittyi myös jäseneksi.
Hakki mukana Tinttitaipaleella
Lohjan Lintutieteellinen Yhdistys Hakki oli mukana järjestämässä Lohjalla Gunnarlan majan lähimaisemissa 13.5. pidettyä Tinttitaival-retkeä. Yhdistystä retkellä edusti puheenjohtaja Arvi Hägglund, joka retken päätteeksi viritteli makkaranuotiot ja keitti nokipannukahvit. Gunnarlan majan ympäristön metsät ja polkuverkosto tarjosivat mainiot olosuhteet tutustua metsätiaisiin ja niiden elinympäristöihin. Kiitosta saimme erityisesti siitä, että retkellä oppi katsomaan metsää eri näkökulmasta kuin tavallisesti. Vaihtoehtoisten metsänhoidon toimintatapojen esittely antoi uutta näkökulmaa omien metsien hoitoon, mistä riitti puhetta vielä loppukeskustelussa tulien äärellä.
Tutustu Tinttimetsä-hankkeeseen
Tinttitaival-retkeläisille koottiin kattava lista monimuotoisen metsänhoidon keinoista, joilla voidaan ylläpitää tai parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Lista löytyy Tinttimetsä-hankkeen sivuilta, jossa on myös laaja koulutusaineisto talven 2025 kahdeksasta webinaarista, joissa oli yli 1600 osallistujaa. Samoista
tilaisuuksista kertyi myös 40 sivun aineisto kuulijoita askarruttaneista kysymyksistä ja niiden vastauksista.
Hanke jatkaa syksyn 2025 aikana opetusmateriaalien tuottamisen parissa. Tavoitteena on saada koostettua
metsänomistajille ja metsäammattilaisille suunnattu Tinttimetsän hoito-opas, tehdä lyhyitä opetusvideoita ja laatia Auta metsätiaisia asuntopulassa -tietokortti. Materiaalit ovat saatavilla loppuvuodesta 2025 tai
alkuvuonna 2026 hankkeen sivuilla https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/tinttimetsa
Teksti: Jukka Ruutiainen
