Tjusträskin lintutorni

KUVAUS

Tjusträskin lintutorni sijaitsee Siuntiossa Tjusträsk-järven pohjoisrannalla. Noin 114 hehtaarin kokoinen Tjusträsk on rehevä ja osin ruovikkorantainen järvi, jota ympäröivät laajat peltoalueet. Järven läpi virtaa Siuntionjoki, ja Tjusträsk kuuluu Siuntionjoen Natura 2000 -alueeseen. Tjusträsk on aiemmin tunnettu myös nimellä Bollstadträsk. (⁠fi.wikipedia.org)

Tornista avautuu laaja näkymä järvelle, sen rantaruovikoihin sekä ympäröivään maatalousmaisemaan. Tjusträsk on tärkeä muuttolintujen levähdysalue, ja erityisesti järven pohjoisosan kosteikko- ja peltoympäristöt tekevät paikasta kiinnostavan lintukohteen keväästä syksyyn.

Lintutorni sijaitsee alueella, jolla on pitkä historia virkistys- ja ulkoilukäytössä. Tjusträskin pohjoisrannan ympäristö liittyy läheisesti entiseen Siuntion kylpylään, nykyiseen Hotelli Siuntioon. Alueen virkistyskäytön juuret ulottuvat vuoteen 1921, jolloin Miina Sillanpää perusti lähistölle Lepopirtin lepo- ja virkistyspaikaksi. Siuntion kylpylän päärakennus valmistui vuonna 1976, ja sen ympärille kehittyi laaja ulkoilu- ja virkistysalue.

Miina Sillanpään Säätiö rakennutti Tjusträskin lintutornin osaksi Siuntion luontoliikuntapuistoa, ja torni valmistui vuonna 2004. Tornin poikkeuksellinen rakenne ja ulkoasu tekevät siitä tiettävästi ainutlaatuisen Suomessa. Alun perin paikalle suunniteltiin perinteisempää lintutornia, mutta sille ei myönnetty rakennuslupaa. Lopulta toteutettiin nykyinen, huomattavasti omaleimaisempi torniratkaisu, joka sai rakennusluvan ja josta on sittemmin tullut yksi alueen tunnusomaisista rakenteista. Nykyisin Tjusträskin rantaa ja lintutornin ympäristöä kehitetään edelleen osana alueen luontoliikuntakokonaisuutta.

Tjusträskin merkitys luontokohteena on vahvistunut myös järven tilan ja Siuntionjoen vesistön suojelun myötä. Tjusträsk on läpivirtausjärvi, jonka valuma-alue ulottuu aina Vihdin Enäjärvelle ja Lohjanharjulle saakka. Järven ekologisen tilan parantamiseksi on laadittu kunnostussuunnitelmia, joissa korostuvat erityisesti valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentäminen ja vesistön tilan parantaminen. (⁠LUVY)

LINNUSTO JA HAVAINNOINTI

Tjusträskin linnusto muodostuu järven, ruovikoiden, rantaluhtien ja ympäröivien peltojen lajistosta. Alueella tavataan monipuolisesti vesilintuja ja ruovikoiden lintuja. Tjusträskillä voi kuulla muun muassa ruokokerttusen ja satakielen laulua sekä kaulushaikaran tunnusomaisen puhalluksen. Alueella on havaittu myös mm. punavarpusta ja pikkulepinkäisiä ja ruskosuohaukkoja.

Kevät on erinomaista aikaa seurata järvelle saapuvaa linnustoa ja ympäröivien peltojen sekä järven yli kulkevaa muuttoa. Kevään ja alkukesän iltoina alue on hyvä paikka myös yölaulajien kuunteluun, ja Tjusträskin lintutornilta järjestetään yölaulajaretkiä.

Syksyllä Tjusträsk tunnetaan erityisesti kurkien kerääntymis- ja levähdyspaikkana. Alueella on tavattu useina vuosina myös kymmenien metsähanhien parvia. Järven lisäksi tornilta kannattaa tarkkailla ympäröiviä peltoja ja taivasta, sillä havaintopaikan lajistoa täydentävät alueella liikkuvat petolinnut ja muut muuttolinnut.

Tjusträskin lintutorni on yksi BirdLife Lohja–Siuntion perinteisistä havaintopaikoista. Torni on ollut aktiivisessa lintuharrastuskäytössä jo pitkään, ja se mainittiin esimerkiksi vuonna 2016 Suomen Luonnon valtakunnallisessa esteettömiä lintutorneja käsittelevässä koosteessa. Tornilla on pitkä perinne myös valtakunnallisessa Tornien taisto -tapahtumassa. Kilpailussa Tjusträskillä on havaittu keskimäärin 70 lintulajia, ja tornin ennätys on 82 lajia vuodelta 2014.