Luontokadon torjumiseksi ei ole vieläkään osoitettu riittävää rahoitusta EU:n tasolla eikä Suomessakaan, jota EU:n biodiversiteettistrategia 2021-2030 edellyttää. EU:ssa rahoituksen määrä ei olisi ongelma, sillä se olisi alle puolet ympäristölle vuosittain myönnetyistä haitallisten tukien määrästä! Suomessa biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttaminen vaatii Suomen suojelualueverkoston laajentamista sekä maalla että merellä noin 30 %:iin kokonaispinta-alasta. Suomen koko suojelualueverkoston osuus maapinta-alasta on hieman päälle kolmannes tästä (13,2 %) joka on EU:n pienimpiä!
Kaikkein tiukimmin suojeltua alaa on oltava 10 % kokonaisalasta. Täällä Etelä-Suomessa tilanne on monilta osin hälyyttävin, on suojeltava kaikki vielä jäljellä olevat vanhat sekä luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset metsät sekä kaikkein uhanalaisimmat, pienikokoisetkin luontotyyppikuviot. Rakentaminen tuhoaa ja pirstoo Etelä-Suomessa eniten uhanalaisimpia maa-alueita vaikka kestävämpiä vaihtoehtojakin maankäytön suunnittelussa olisi!
Lisää ajankohtaista tietoa luontokadon tilasta ja torjunnasta BirdLife Suomen sivuilta
